Miten maatalous vaikuttaa vesistöön?
Mynälahden valuma-alueen maa on ravinteikasta savimaata, eli hyvin peltoviljelyyn sopivaa. Maanviljelyllä onkin Mynälahden alueella pitkät perinteet.
Mynälahden valuma-alueen maanviljelyllä on vaikutuksensa lahden veden laatuun. Peltoviljelyssä käytettäviä ravinteita pääsee huuhtoutumaan pelloilta sateen ja sulamisvesien mukana. Nämä vedet ravinteineen päätyvät Mynälahteen ja ravinteiden aiheuttama rehevöityminen voimistuu.Keskimäärin Saaristomeren kaikesta ihmisten aiheuttamasta vesistöihin päätyvästä fosforikuormituksesta maanviljelyn osuus on 67 %.
Nykyaikaisessa maanviljelyssä on keinoja, joilla pyritään vähentämään pelloilta vesistöihin kulkevaa ravinnekuormaa.
- Lannoituksen vähentäminen Tämä on menetelmistä yksinkertaisin; ei lannoiteta peltoja ylimäärin. Lasketaan tarkkaan paljonko ravinteita peltoon on lisättävä, eikä ”varmuuden vuoksi” laiteta ylimääräistä.
- Suojavyöhykkeet Suojavyöhykkeillä turvataan pellon ja vesistön väliin riittävä matka, johon pellolta valuvat ravinteet voivat sitoutua, eivätkä jatka matkaansa vesistöön.
- Kosteikot Kosteikon tarkoituksena on myös pidättää pelloilta tulevat ravinteet. Kosteikon kasvit käyttävät pelloilta valuvat ravinteet, ennen kuin ne ehtivät vesistöön saakka.
Syvenny aiheeseen
Lähteet
Kosteikko.fi: Vesiensuojelu ja tulvien hillintä
Luonnon tila: IT1 Fosfori
Jyväskylän kaupunki: Maatalouden vesiensuojelu – tietopaketti viljelijöille
