Saaren kartano
Saaren kartano sijaitsee Mynämäellä ja toimii Koneen Säätiön hallinnoimana kansainvälisenä residenssinä taiteilijoille ja tutkijoille. Paikka tarjoaa rauhalliset puitteet keskittyneeseen työskentelyyn sekä mahdollisuuden eri alojen ihmisten kohtaamiseen.
Residenssitoimintaa ohjaa pitkäjänteisesti ekologinen ajattelu, joka ulottuu myös sosiaaliseen ja henkiseen kestävyyteen. Toiminnan ytimessä ovat hitaus, oivaltaminen ja muutos.
Vanhimmat Saaren kartanosta kertovat dokumentit ovat peräisin 1200-luvulta, eli lähes 1000 vuotta vanhoja. Saaren kartanon historia ulottuu kauemmaskin historiaan, mutta siitä ei ole säilynyt nykyaikaan todisteita. Saaren kartano on aiemmin nimensä mukaisesti sijainnut saarella. Maan nousun myötä saari on kuitenkin yhdistynyt mantereeseen, nimi on kuitenkin jäänyt muistoksi entisajoista.
Saaren kartanon nykyinen päärakennus
Saaren kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut 1779. Sen on suunnitellut arkkitehti Christian Friedrich Schröder, joka toimi tuolloin Turun kaupungin arkkitehtinä. Rakennus on rakennettu kartanon vanhan, 1500-luvulta peräisin olevan kellarin päälle. Kellari onkin vanhin osa, joka Saaren kartanosta on jäljellä.
Tarinoita Saaren kartanosta
Yksi everstin virkatalon hallitsijoista 1700-luvulla oli Augustin Ehrensvärd. Ehrensvärd oli innokas puutarhaharrastaja ja halukas kokeilemaan uusia lajikkeita. 1760-luvun alussa hän ilmeisesti jopa kokeili riisin viljelyä Saaren kartanossa. Riisin viljelyyn vinkkejä Ehrensvärd kyseli kuuluisalta ystävältään Carl von Linnéltä. Linné oli kuuluisa ruotsalainen luonnon tutkija, joka loi lajien tieteellisen luokittelun. Kokeilun tuloksista ei ole säilynyt tietoa, mutta mitä ilmeisimmin Ehrensvärd on joutunut luopumaan riisin viljelystään.
Tutustu Saaren kartanon toimintaan Koneen Säätiön verkkosivuilla tästä linkistä:
Lähteet
Kuva: Päärakennus, Pirre Laukkarinen; Talvinen Saaren kartano, Heli Konttinen
Nurminen, H. 2008. Saaren kartano Mynämäellä.
Koneen Säätiön verkkosivut, Saaren kartanon residenssi
