Toimijaesittelyt
Poliittiset päättäjät
Poliittisilla päättäjillä on tärkeä rooli Mynälahden ja sen valuma-alueen tulevaisuudessa.
Alueen vesistöt tarjoavat ihmisille elinkeinoja, virkistysmahdollisuuksia ja luonnon monimuotoisuutta, mutta ne myös vaativat pitkäjänteistä hoitoa ja huolenpitoa.
Tällä sivulla päättäjät kertovat näkemyksistään Mynälahden vesistöjen merkityksestä ja omasta roolistaan niiden säilyttämisessä.
Sari Multala - Ympäristö- ja ilmastoministeri
Olen elämäni varrella purjehtijana ja merenkävijänä nähnyt läheltä meren tilan muutoksen. Itämeren tila ei vielä ole hyvä, mutta teen asian muuttamiseksi ympäristö- ja ilmastoministerinä lujasti töitä. Tarvitsemme yhteisen tavoitteen sekä tekoja. Pääministeri Orpon hallitus onkin hyvin vahvasti sitoutunut Saaristomeren suojelemiseen hallitusohjelmassaan. Rehevöitymistä torjutaan vähentämällä maalta mereen päätyvää ravinnekuormitusta ja tehostamalla valuma-alueen ravinteidenkierrätystä.
(Hallituksen Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on, että Saaristomeren valuma-alueen maatalous saadaan pois HELCOMin pahimpien kuormittajien hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027. Tässä työssä onnistuminen on minulle tärkeää.)
Meillä on edelleen paljon opittavaa uusien vaikuttavien toimien löytämiseksi. Mynälahti on yksi ensi vuoden alussa käynnistyvän ACWA-LIFE hankkeen viidestä demonstraatioalueesta. 27 miljoonan euron EU-rahoituksella hanke on mittava kokonaisuus Suomessa. Hankkeessa on mm. tarkoitus vähentää Mynälahden valuma-alueelta mereen tulevaa ja lahden sisäistä kuormitusta.
Aluevalinta on onnenpotku Mynälahden vesienhoitotyölle ja koko paikalliselle yhteisölle. Mynälahdella tehdyllä työllä voi kuitenkin olla kokoaan suurempi merkitys. Mynälahti on osa Saaristomerta, joka kapeana ja matalana murtovetisenä lahtena on ikään kuin Itämeri pienoiskoossa. Voimme hyödyntää Mynälahdella oppimaamme, ja alue voi toimia ikään kuin meren tilan parantamisen testilaboratoriona. Odotukseni on, että tämä työ tehdään hyvin, ja Mynälahdesta voitaisiin ottaa vesienhoitomallia vielä pitkään.
Vaikka Itämeri ei ole vielä hyvässä tilassa, niin on jo olemassa varovaisia merkkejä, että työmme meren tilan parantamiseksi tuottaa tulosta. Tämä kannustaa minua, ja toivottavasti jokaista tämän lukijaakin, jatkamaan työtä vesiemme puolesta. Teissä mynälahtilaisissa tiedän olevan voimaa ja intoa, jota tässä työssä kaivataan.
Menestystä myös tälle portaalille! Toivon aktiivista uusien ideoiden ja esimerkkien jakamista sekä toimivia rajapintoja muiden meriympäristöä käsittelevien portaalien kanssa.
Sari Multala
ympäristö- ja ilmastoministeri
Eeva-Johanna Eloranta - Kansanedustaja
Mynälahti on keskeisessä osassa koko Saaristomeren tilanteen parantamisessa
Mynälahti tuo yleensä mieleen perheen mökkimatkat lahden ohi Kustaviin ja Uuteenkaupunkiin. Mynämäelle minulta löytyy myös sukuyhteyksiä, sillä isoisäni isä, reilut sata vuotta sitten kansanedustajana toiminut Evert Eloranta, oli lähtöisin Mynämäeltä. Tällä hetkellä Mynälahti merkitsee minulle erityisesti huolta ravinteiden valumisesta sen kautta mereen.
Itämeren, erityisesti Saaristomeren, suojelu on minulle yksi erittäin tärkeä teema kansanedustajana. Olen jo pidempään ollut mukana Eduskunnan Saaristomeriryhmässä, joka tekee yhteistyötä yli puoluerajojen Saaristomeren tilanteen parantamiseksi. Tällä eduskuntakaudella olen saanut kunnian toimia ryhmän puheenjohtajana ja olen mukana myös Saaristomerityön seurantaryhmissä.
Saaristomeri on yksi maailman laajimmista ja monimuotoisimmista saaristoalueista. Sen monimuotoinen meriluonto, matalat vedet, rehevät lahdet ja karut ulkosaariston kalliorannat luovat arvokkaan ekosysteemin, joka ylläpitää meren ravintoverkkoa ja kalakantoja. Saaristomeri on itsessään arvokas niin ekologisesti kuin myös kulttuurisesti. Saaristomeren arvokas kulttuuriympäristö ja kaunis luonto ovat tärkeitä meille Varsinais-Suomessa.
Saaristomeren tilanne on valitettavasti yhä erittäin huolestuttava ja muutos on ollut hyvin hidasta. Saaristomeri on Suomen ainoa rannikkoalue, jonka tila ei ole lähtenyt parantumaan, vaikka pieniä viitteitä edistyksestä on havaittu. Monista toimenpiteistä huolimatta valuu Saaristomereen edelleen enemmän ravinteita kuin meri pystyy niitä poistamaan. Näin ollen rehevöityminen, joka on Saaristomeren ja Mynälahden vakavin ongelma, pysyy yllä. Mynälahden valuma-alueella tehtävä työ on tässä keskeisessä asemassa.
Tämän takia on tärkeää, että teemme pitkäjänteistä politiikkaa mahdollisimman laajassa yhteistyössä vaikuttavien keinojen, kuten kipsikäsittelyn ja ravinteiden kierron, kehittämiseksi ja saamiseksi käyttöön koko alueella. Toimenpiteissä tuleekin kiinnittää entistä enemmän juuri vaikuttavuuteen, jossa VTV:n raportin mukaan on ollut haasteista.
VTV:n tarkastuskertomus, johon yllä viitataan: https://www.vtv.fi/julkaisut/vesien-ja-merenhoidon-ohjaus-rahoitus-ja-tuloksellisuus-maatalouden-ravinnekuormituksen-vahentaminen/
Eeva-Johanna Eloranta
Kansanedustaja
Ritva Kike Elomaa - Kansanedustaja
Merimetsot ovat vakava ongelma suomalaiselle saaristoluonnolle. Mynälahdellakin tämä näkyy konkreettisesti. Teillä on hyviä ehdotuksia, jotka täytyy saada asianomaisille päättäjille tiedoksi. Hyväkin hanke todennäköisesti siirtyy valitettavasti taloustilanteen takia tulevaisuuteen. Ensi vuoden budjetissa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalasta ei leikata, koska huoltovarmuuden tarpeet ja elinkeinon tärkeys tunnistetaan. EU-lainsäädäntö valitettavasti myös sitoo käsiämme merimetsojen suhteen, mutta työ jatkuu ja edistystä tapahtuu pienin askelin. Ympäristöasiat, kuten Saaristomeren tila ovat nousseet vahvemmin esille, joten nyt on hyvä hetki saada myös tälle toimenpide-ehdotukselle sen ansaitsemaa kannatusta ja näkyvyyttä.
Ritva Kike Elomaa
Kansanedustaja
Saara-Sofia Sirén - Kansanedustaja
Yhteistyöllä kohti puhtaampaa Mynälahtea ja Saaristomerta
Toisin kuin monilla muilla Saaristomeren alueilla, joissa vedenlaatu on 2000-luvulla pysynyt melko vakaana tai paikoin jopa parantunut, Mynälahdella tila on valitettavasti mennyt edelleen huonompaan suuntaan. Mynälahti on matala ja sen valuma-alue on suhteessa suuri, mikä tekee siitä herkkää mereämmekin herkemmän ravinnekuormitukselle. Siksi on hienoa nähdä, että Mynälahtiyhdistys ja Turun ammattikorkeakoulu rakentavat konkreettista yhteistyötä Mynälahden hyväksi. Pitkäjänteisellä työllä on mahdollista turvata alueen monimuotoisuus sekä virkistysmahdollisuudet myös tuleville sukupolville.
Mynälahti ja sen valuma-alue liittyvät laajemmin Saaristomeren hyvinvointiin. Mynälahden ympäristöyhteistyö -hanke on erinomainen esimerkki siitä, mitä Saaristomeri tarvitsee: sitoutunutta ja pitkäjänteistä työtä, jota tehdään määrätietoisesti kohti yhteisiä tavoitteita. Vain yhteistyöllä voimme pysäyttää Mynälahden heikentyvän kehityksen ja turvata koko Saaristomeren tulevaisuuden. Keskeistä on vähentää ravinnekuormitusta, mutta potentiaalia on myös ravinteiden poistamisessa merestä esimerkiksi oikea-aikaisella järviruovikon niitolla.
Saaristomeren suojelu on ollut yksi keskeisistä syistä, miksi lähdin politiikkaan. Olen saanut olla mukana ajamassa ratkaisuja yli 15 vuoden ajan niin paikallisesti Turussa, Varsinais-Suomen liitossa, eduskunnassa kuin kansainvälisissäkin rooleissa. Matkan varrella olen ollut perustamassa eduskunnan Saaristomeriryhmää, toiminut HELCOMin tarkkailijana ja Itämeren parlamentaarikkokonferenssissa rehevöitymisraportoijana sekä saanut Itämerisäätiön Lasse Wiklöf -palkinnon työstäni Saaristomeren puolesta.
Tärkein oppini vuosien varrelta on juurikin se, että tuloksia saadaan aikaan ainostaan vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä. Vesistöjen parempi tila ei ratkea yhden hallituskauden aikana, joten pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä tarvitaan yli vaalikausien.
Nykyinen hallitus on jatkanut viime kaudella alkanutta Saaristomeriohjelmaa ja konkreettisia päätöksiä on jo nähty. Hallitusneuvotteluissa minulla oli kunnia johtaa ympäristöjaostoa. Olen ylpeä siitä, että ensimmäistä kertaa ikinä Saaristomerellä on oma osionsa hallitusohjelmassa. Vahvojen kirjausten ansiosta on päätetty muun muassa ravinnekierron edistämisestä, peltomaan rakenteen parantamisesta ja vesistöjä suojelevista toimista, kuten lumenkaadon kieltämisestä mereen ja jätevesien purun rajoittamisesta aluksilta. Nämä päätökset ovat jo osin astuneet voimaan ja tuovat konkreettisia tuloksia vesistöjen suojelussa. Lisää työtä kuitenkin tarvitaan.
Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja
Toni Forsblom - Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Kohti puhtaampaa Mynälahtea ja saaristomerta
Mynälahti ja sen valuma-alue vaikuttavat osaltaan myös Naantalin kunnan alueella olevan merialueen tilaan tuoden sinne mm. ravinteita.
Minä ja Naantalin kaupunki kokee tärkeänä Saaristomeren tilan parantamisen konkreettisin keinoin ja tähän liittyen kaupunginhallitus onkin lisännyt vuosittain merkittävän summan kaupungin talousarvioon Saaristomeren tilaa parantaviin toimiin vuodesta 2022 alkaen. Olen ollut useassa tapaamisessa aiheeseen liittyen ja tuntuu, että kaikki ovat samalla asialla, ja tavoite on kirkas. Nyt olisi mielestäni siirtyä konkreettisiin keinoihin vesien tilan parantamiseksi.
Vesien tilalla on suoria vaikutuksia kuntalaisten ja vapaa-ajan asujien virkistäytymiseen ja Naantalin houkuttelevuuteen merellisenä matkailukohteena. Vesien hyvä tila vaikuttanee myös osaltaan kiinteistöjen arvoon. Näillä taas on suoria taloudellisia vaikutuksia myös kuntatalouteen. On tärkeää, että kaikki tekevät oman osuutensa ja kantavat vastuun omien tekemisten kautta, että vesistöjen tilanne paranee.
Naantali on toiminut viime vuosina esimerkkinä muille kunnille ja siten koen, että Naantalissa tehdyillä päätöksillä Saaristomereen liittyen on ollut vaikutusta kuntarajoja laajemminkin.
Terveisin, Toni Forsblom
Naantalin kaupunginhallituksen pj
Katriina Hiippavuori - Maskun kunnanhallituksen puheenjohtaja
Lapsuuden kesät Turun ja Uudenkaupungin saaristossa veneillessä palauttavat mieleeni veneemme ikkunassa komeilevat Pidä Saaristo siistinä -tarrat. Pikkutytön mieliin nuo värikkäät tarrat jättivät lähtemättömän vaikutuksen, vaikka niiden sanoma ei silloin vielä auennutkaan. Nyt tuntuu pöyristyttävältä, että silloin oli varsin normaalia tyhjentää veneen septitankki mereen samalla kun samppoot ja muut pesuaineet huuhdeltiin meri- tai järvivedessä. Mynälahti tuo mieleeni myös mieheni suvun kotiseudun Mynämäen Mietoisten Hiippavuoressa.
Minä uskon, että asioiden omakohtaisuus on aina toiminut moottorina edistää asioita ja muuttaa maailmaa. Politiikka on sekä päätöksiin, että asenteisiin vaikuttamista. Kun asenteemme muuttuvat, muuttuvat usein myös tekomme.
On olemassa pieniä ja suuria tekoja Saaristomeren ja Mynälahden tilan parantamiseksi. Jokainen kuntalainen voi olla heittämättä roskia ja olla pissaamatta mereen, lahjoittamalla vesiensuojeluun rahaa ja tyhjentämällä veneiden septitankit tyhjennysasemilla. Päättäjänä haluan tarkastella asioita myös laajemmasta tulokulmasta. Toisaalta minä myös uskon, että kannattava maatalous ja hyvinvoiva viljelijä jaksavat pitää huolta myös ympäristöstä.
Saaristomeri ja Mynälahden tilan parannus vaatii sekä valtakunnan tason että paikallistason toimia. Harva tietää, että Maskulla on noin 100 km rantaviivaa Saaristomereen. Tämä vaatii tiedon lisäämistä meillä Maskussakin. Maskun kunnan alueella on useampi valuma-alue, joten kuntien välistä yhteistyötä ei voi ohittaa.
Tulevissa hallitusneuvotteluissa on varmistettava mm. Saaristomeri -ohjelman vakiinnuttaminen ja rahoitus, ravinnekiertotuki ja ravinneomavaraisuus sekä nykyisten toimien jatkaminen. Käymäläjätevesien päästäminen Suomen aluevesillä on ollut kiellettyä 1.7.2025 alkaen. Työtä kansainvälisten sopimusten eteen on tehtävä.
Saaristomeri -kirjaus on ollut osana Maskun kunnan strategiaa vuodesta 2022. Me Maskussa visioimme nyt konkreettisia toimenpiteitä Mynälahden tilan parantamiseksi. Ilmasto- ja ympäristöstrategiamme on valmistelussa. Aiomme huomioida siinä jätevesien, maa- ja metsätalouden, hankintojen sekä kaavoituksen vaikutukset ravinneneutraalin kunnan rakentamisessa. Koska kaavoittajat ovat vuosien varrella vaihtuneet, valuma-ajattelu ei ole saanut sille kuuluvaa painoarvoa. Hulevesiratkaisut vaativat parannusta. Kehitämme yhteisiä hankkeita kunnan ja yksityisten toimijoiden välille.
Lisäksi Masku voi toimia viestijänä ja kokoajana, joka tuo yhteen asukkaat, viljelijät ja järjestöt. Haastavassa taloustilanteessa haluamme löytää budjetista myös panostuksia Saaristomeri- ja Itämerityölle.
Vesiensuojeluterveisin,
Katriina Hiippavuori
Maskun kunnanhallituksen puheenjohtaja