Avoimet rantaniityt ja matalat rantakosteikot takaavat lintuvesien parhaimmistoon kuulumisen. Rantaniittyjen ja kosteikkojen säilyminen alueella ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys vaan se on vaatinut ja vaatii suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä.

1990-luvulle tultaessa Mietoistenlahden rannat olivat pitkälti umpeenkasvaneita ja ruovikoituneita. Osa rantaniityistä oli myös ojitettu ja kuivattu pelloiksi. Rantaniittyjen ja kosteikkojen lajit kuten useat kahlaajalinnut olivat alueella merkittävästi taantuneet tai jopa hävinneet alueelta kokonaan. Toisaalta ruovikon linnusto oli lisääntynyt.

Ennallistamis- ja hoitotoimilla Mietoistenlahden rantaniittyjä sekä kosteikkorantoja on saatu palautettua. Niitä hyödyntävät niin pesivä lajisto, kuin muutolla levähtävä lajistokin. Ennallistaminen sekä hoito aloitettiin 1991 ja työ jatkuu edelleen. Rantojen umpeenkasvu voidaan välttää säännöllisillä hoitotoimilla ja laidunnuksella. Mietoistenlahden avointen ranta-alueiden ennallistamisessa on käytetty monia eri tapoja, kuten järviruo’on niittäminen ja raivaus, ojien täyttö, rantojen äestys sekä merkittävimpänä rantaniittyjen ylläpitäjänä nautojen laidunnus.

Mietoistenlahden rantaniityt ovat syntyneet maankohoamisen seurauksena ja pysyneet avoimina pitkälti karjanlaidunnuksen sekä karjan talvirehuksi niittämisen avulla. Käytännössä alueen laidunnus kuitenkin loppui ja rannat kasvoivat umpeen. 2000-luvun alussa rantaniittyjen hoitajiksi saatiin palautettua maatalouden ympäristötukien myötävaikutuksella taas karjaa, joka säilyttää osaltaan arvokasta perinnehistoriaa sekä turvaa rantaniittyjen ja avoimen rantaniityn linnuston säilymisen.