Toimijaesittelyt
Kaupungit ja kunnat
Naantalin kaupunki
Naantalin kaupunki – konkreettisia toimia saaristomeren tilan parantamiseksi
Luostarin ympärille kehittyneelle ja sittemmin kylpylä-, matkailu-, satama- ja teollisuuskaupungiksi kasvaneelle Naantalille meri merkitsee välittömästi ja välillisesti toimeentuloa, työtä, virkistystä ja kauneutta.
Naantalin kunnan raja ulottuu Mynälahden eteläosiin. Mynälahdelta kulkeutuvia ravinteikkaita vesiä päätyy Livonsaaren alueelle ja edelleen Saaristomerelle. Mynälahti kuuluu Airisto-Velkuan kalatalousalueeseen ja Naantalin elinkeinojen näkökulmasta Mynälahti on myös tärkeä kalastusalue.
Kaupunki on osoittanut vuosittain vuodesta 2022 alkaen 100 000€ Saaristomerimäärärahan konkreettisiin vesien tilaa parantaviin toimenpiteisiin. Naantali laati vuoden 2024 aikana Saaristomeritoimien yleissuunnitelman vuosille 2025-2030, jossa yksi kärkitoimenpiteistä on yhteistyö yli kuntarajojen. Viime vuosina Naantali on perustanut mm. Luolalanjärven kosteikon, suunnitellut kosteikkoa Vaarjoen varteen, osallistunut järviruo’on niittohankkeisiin ja tehnyt itse pienialaisia niittoja, myöntänyt vesiensuojeluyhdistysten avustuksia, perustanut lammaslaitumia mm. Pakinaisiin ja Rymättylän Ruokoraumaan, pilotoinut kaivojen hulevesisuodattimia, teettänyt rannikkovesien coast rider-tutkimuksia sekä laatinut Naantalin merenlahdet-hankkeessa kunnostussuunnitelmia pienille lahdille ravinnekuormituksen vähentämiseksi.
Naantalin kaupunkistrategia 2026:n Kestävä elämäntapa-teeman alla lukee Saaristomerestä seuraavasti: Naantali toimii vastuullisesti ympäristön hyväksi. Kaupunki toimii Saaristomeren parhaaksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tavoitteena konkreettiset toimenpiteet ravinnekuorman vähentämiseksi. Suojelemme Saaristomerta konkreettisin toimenpitein.
Lisäksi kaupungin ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa 2025-2030 yhtenä strategisena tavoitteena on Saaristomeren ja vesistöjen hyvä tila 2030 mennessä.
Naantalin kaupunki järjesti vuonna 2024 Saaristomeri-illan sekä Itämeripäivän, joita molempia tullaan toteuttamaan jatkossa vuosittain. Kaupungin viestinnässä viestitään erilaisista vesiensuojelutoimenpiteistä, kun niistä on jotain viestittävää.
Vesien tilaan liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluun. Yhteyshenkilönä toimii ympäristöpäällikkö Saija Kajala (saija.kajala@naantali.fi, p. 040 482 4340).
Lue lisää: Naantalin kaupungin ympäristö- ja ilmasto-ohjelma vuosille 2024-2030
Naantalin kaupungin Saaristomeritoimien yleissuunnitelma
Naantalin kaupunki
Mynälahden valuma-alue on kooltaan yli 990 km² ja se ulottuu 11 kunnan alueelle.
Lue lisää: Naantalin kaupungin ympäristö- ja ilmasto-ohjelma vuosille 2024-2030
Maskun kunta
Maskun kunta – ympäristönsuojelua ja elinympäristön kehittämistä
Mynälahti on Maskun kunnalle merkittävä luonnon, virkistyksen ja kulttuurihistorian alue. Se tarjoaa mahdollisuuksia luontomatkailuun, kalastukseen ja maisemalliseen virkistykseen, ja sen ekologinen tila vaikuttaa suoraan alueen vetovoimaan ja elinympäristön laatuun.
Maskun kunta osallistuu valuma-alueyhteistyöhankkeisiin, kuten Askaisten- ja Mynälahden vesienhoitohankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa vesistöjen ekologista tilaa ja vähentää kuormitusta. Kunnalla on lisäksi omia hankkeita ja parannustöitä mm. hulevesien hallintaan liittyen. Maskun kunnan ympäristönsuojelu ohjaa ja valvoo kaikkia lainsäädännön mukaisia vesistöön vaikuttavia toimia, kuten rannan niittoja, ruoppauksia, jätevesien käsittelyä ja hulevesien hallintaa. Kunta antaa ohjeistusta asukkaille ja vesienhoitoyhdistyksille toimenpiteiden toteuttamisesta ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
Maskun kuntastrategiassa on linjattu, että kunta kantaa vastuunsa Saaristomeren tilasta. Strategian tavoitteet tukevat ympäristön tilan parantamista ja kestävää kehitystä, mikä kattaa myös vesistöjen tilan edistämisen.
Kunnan toimenpiteitä vesien tilan parantamiseksi
Maskun kunta tekee työtä vesistöjen ekologisen tilan parantamiseksi. Toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, yhteistyöhankkeisiin sekä käytännön kunnostuksiin, jotka vähentävät kuormitusta ja edistävät luonnon monimuotoisuutta.
Askaistenlahden tilan raportti on päivitetty vuosien 1991–2020 tiedoilla, ja sen pohjalta on ehdotettu toimenpiteitä kuten:
- Ravinnekuormituksen vähentäminen viljelyalueilla
- Kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden suunnittelu
- Jätevesikuormituksen vähentäminen
- Ruovikon niitto ja laidunnuksen palauttaminen
Kunta on mukana valuma-aluehankkeissa, joissa kehitetään pitkäjänteistä vesiensuojeluyhteistyötä: Askaisten ja Mynälahden valuma-alueyhteistyö -hanke.
Yhteistyöhankkeen lisäksi kunnalla on myös oma hanke, Maskun Rapuojan valuma-alueen vesienhallinnan kokonaisvaltainen suunnittelu:
Hankkeessa laaditaan mallinnus, jonka avulla löydetään parhaat paikat kestävän vesienhallinnan toteuttamiselle (mm. luontaisten viivytys- ja/tai suodatusrakenteiden sijoittaminen). Mallinnuksen perusteella laaditaan kokonaisvaltainen Rapuojan valuma-alueen vesienhallinnan suunnitelma. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan yksi potentiaalinen vesienhallintarakenne kunnan omistamalle maa-alueelle sekä tehdään pienimuotoisia kunnostustoimia, kuten eroosiota ehkäiseviä ratkaisuja, rumpujen korjauksia ja uomien elinympäristökunnostuksia. Hankkeen avulla saadaan oppeja kestävään vesien hallintaan myös muille kohteille.
Muita kunnan vesiensuojelun toimia on esimerkiksi:
- Vesienhoitoyhdistyksille sekä muille asukkaille annetut ohjeistukset merenrannan niittoihin ja ruoppauksiin liittyen.
- Askaisten hulevesijärjestelmien parantaminen: suunnittelut on aloitettu.
- Eroosioherkkien alueiden kunnostaminen tulevaisuudessa.
- Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien kartoitukset, erityisesti vesistöjen läheisyydessä ja pohjavesialueilla, jotta jätevedet käsitellään asianmukaisesti ympäristönsuojelulain mukaisesti.
Osallistaminen, viestintä ja yhteystiedot
Maskun kunta osallistuu alueellisiin vesistöiltoihin ja yhteistyöhankkeisiin, joissa kuntalaiset voivat tuoda esiin huolia ja ideoita. Viestintä tapahtuu kunnan verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja tapahtumien kautta. Hankkeista tehdään myös erityisesti seudullisia lehdistötiedotteita. Kunnan viestintästrategia korostaa avoimuutta ja kuntalaisten osallistamista päätöksentekoon.
Vesien tilaan liittyvissä kysymyksissä voit olla ensisijaisesti yhteydessä Maskun kunnan ympäristösihteeriin. Yhteystiedot löydät kunnan internetsivuilta: masku.fi
Mynämäen kunta
Mynämäen kunta – Vesien suojelu on osa kunnan strategiaa
Mynämäkeä halkovat joet, Mynäjoki ja Laajoki, laskevat Mynälahteen, joten koko kunnan alueella tehtävät ympäristön kehittämistoimet heijastuvat Mynälahteen ja Saaristomereen. Mynälahti on Mynämäen kunnan luonnon ja kulttuuriperinnön keskeinen osa. Se tarjoaa asukkaille virkistysmahdollisuuksia, tukee paikallista elinkeinoelämää ja toimii tärkeänä ekologisena vyöhykkeenä. Lahden hyvinvointi vaikuttaa suoraan kuntalaisten elämänlaatuun ja koko alueen vetovoimaan.
Kunta osallistuu aktiivisesti vesistöjen kunnostushankkeisiin ja tekee tiivistä yhteistyötä muiden kuntien, yhdistysten ja asiantuntijatahojen kanssa. Mynämäki on hakenut rahoitusta useisiin vesistöteemaisiin projekteihin ja on mukana mm. Askaisten–Mynälahden yhteistyöhankkeessa, sekä Laajoen valuma-alueen vesiensuojelutoimenpiteiden yleissuunnitelman laadinnassa.
Vesien suojelu on osa Mynämäen ilmasto- ja ympäristöohjelmaa, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa keväällä 2025. Ohjelmassa korostuvat luonnon monimuotoisuus, ympäristökasvatus ja viestintä. Vesistöjen tila on noussut esiin myös kuntalaiskyselyissä ja strategisissa linjauksissa.
Linkki ohjelmaan: www.mynamaki.fi/ilmasto-ohjelma
Konkreettisia toimenpiteitä viime vuosina:
- Osallistuvan budjetoinnin kautta toteutetut vesistöihin liittyvät hankkeet
- Kuntalaisten ehdotusten pohjalta käynnistetetyt kunnostustoimet
- Yhteistyö asiantuntijoiden kanssa (mm. Valonia, Kipsi-hanke, Kalaleader)
- Vesistöilta Laurin koululla tammikuussa 2025
Kuntalaiset ovat olleet mukana hankkeissa, tapahtumissa ja keskustelutilaisuuksissa. Vesistöjen tilasta tiedotetaan kunnan verkkosivuilla, paikallislehdissä sekä tapahtumien yhteydessä. Osallistuva budjetointi tarjoaa kuntalaisille konkreettisen väylän vaikuttaa vesistöaiheisiin.
Yhteyshenkilöt:
Taivassalon kunta
Taivassalon kunta – ympäristön puolella
Taivassalossa on 2.000 kesämökkiä, yli 180 saarta ja yli 300 kilometriä merenrantaa. Meri merkitsee kaunista maisemaa, virkistysmahdollisuuksia, lepoa ja lomaa, sekä tarjoaa työtä ja elinkeinoja. Meille meri ja sen tila on tärkeä.
Mynälahden laajalta valuma-alueelta ravinteikkaita vesiä päätyy Taivassaloon Vehmassalmelta Hakkenpään aukolle asti. Taivassalossa on oma jätevedenpuhdistamo ja sen uusiminen on käynnistetty. Uuden puhdistamon tavoitteena on parantaa vesistön ekologista tilaa ja vähentää vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Kunnan alueella toimii kaksi laajaa viemäriosuuskuntaa; viemäriverkoston kautta saadaan kerättyä vakituisen asutuksen, vapaa-ajan asutuksen ja yritysten tuottamia jätevesiä puhdistamolle. Hajajätevesikuormitusta rantavesiin onkin saatu vähennettyä.
Uuden rakennusjärjestyksen laatiminen on käynnissä ja siinä on huomioitu hulevedet. Rakennusjärjestyksessä ohjataan hulevesien ja perustusten kuivatusvesien imeytystä ja viivytystä.
Taivassalo on mukana Saaristomeri-ohjelmatyössä. Valuma-aluesuunnitelma on valmistumassa marraskuussa 2025, suunnitelmaa voi hyödyntää vesiensuojelussa. Konkreettisista toimenpiteistä suurimpia on Rantalanlahden ruovikkohankkeeseen, Ruokohelmi II, osallistuminen. Hankkeessa on parannettu vesialueiden elinympäristöjä niittämällä järviruokoa ja lisäämällä laidunnusta rannoilla.
Kunnan strategian mukaisesti me pidämme huolta ihmisistä, itsestämme ja toisistamme, sekä luonnosta ja satsaamme asumisen ja ympäristön viihtyvyyteen.
Taivassalon kunta osallistuu alueellisiin vesistöiltoihin ja yhteistyöhankkeisiin. Viestimme kunnan verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja tapahtumien kautta.
Vesien tilaan liittyvissä kysymyksissä voit olla ensisijaisesti yhteydessä kunnan ympäristösuojeluun. Yhteystiedot löydät kunnan internetsivuilta www.taivassalo.fi
Vehmaan kunta
Poliittiset päättäjät
Tässä osiossa kutsumme poliittiset päättäjät kertomaan omasta roolistaan ja näkemyksistään Mynälahden valuma-alueen ja sen vesistöjen merkityksestä.
Sari Multala - Ympäristö- ja ilmastoministeri
Olen elämäni varrella purjehtijana ja merenkävijänä nähnyt läheltä meren tilan muutoksen. Itämeren tila ei vielä ole hyvä, mutta teen asian muuttamiseksi ympäristö- ja ilmastoministerinä lujasti töitä. Tarvitsemme yhteisen tavoitteen sekä tekoja. Pääministeri Orpon hallitus onkin hyvin vahvasti sitoutunut Saaristomeren suojelemiseen hallitusohjelmassaan. Rehevöitymistä torjutaan vähentämällä maalta mereen päätyvää ravinnekuormitusta ja tehostamalla valuma-alueen ravinteidenkierrätystä.
(Hallituksen Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on, että Saaristomeren valuma-alueen maatalous saadaan pois HELCOMin pahimpien kuormittajien hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027. Tässä työssä onnistuminen on minulle tärkeää.)
Meillä on edelleen paljon opittavaa uusien vaikuttavien toimien löytämiseksi. Mynälahti on yksi ensi vuoden alussa käynnistyvän ACWA-LIFE hankkeen viidestä demonstraatioalueesta. 27 miljoonan euron EU-rahoituksella hanke on mittava kokonaisuus Suomessa. Hankkeessa on mm. tarkoitus vähentää Mynälahden valuma-alueelta mereen tulevaa ja lahden sisäistä kuormitusta.
Aluevalinta on onnenpotku Mynälahden vesienhoitotyölle ja koko paikalliselle yhteisölle. Mynälahdella tehdyllä työllä voi kuitenkin olla kokoaan suurempi merkitys. Mynälahti on osa Saaristomerta, joka kapeana ja matalana murtovetisenä lahtena on ikään kuin Itämeri pienoiskoossa. Voimme hyödyntää Mynälahdella oppimaamme, ja alue voi toimia ikään kuin meren tilan parantamisen testilaboratoriona. Odotukseni on, että tämä työ tehdään hyvin, ja Mynälahdesta voitaisiin ottaa vesienhoitomallia vielä pitkään.
Vaikka Itämeri ei ole vielä hyvässä tilassa, niin on jo olemassa varovaisia merkkejä, että työmme meren tilan parantamiseksi tuottaa tulosta. Tämä kannustaa minua, ja toivottavasti jokaista tämän lukijaakin, jatkamaan työtä vesiemme puolesta. Teissä mynälahtilaisissa tiedän olevan voimaa ja intoa, jota tässä työssä kaivataan.
Menestystä myös tälle portaalille! Toivon aktiivista uusien ideoiden ja esimerkkien jakamista sekä toimivia rajapintoja muiden meriympäristöä käsittelevien portaalien kanssa.
Sari Multala
ympäristö- ja ilmastoministeri
Eeva-Johanna Eloranta - Kansanedustaja
Mynälahti on keskeisessä osassa koko Saaristomeren tilanteen parantamisessa
Mynälahti tuo yleensä mieleen perheen mökkimatkat lahden ohi Kustaviin ja Uuteenkaupunkiin. Mynämäelle minulta löytyy myös sukuyhteyksiä, sillä isoisäni isä, reilut sata vuotta sitten kansanedustajana toiminut Evert Eloranta, oli lähtöisin Mynämäeltä. Tällä hetkellä Mynälahti merkitsee minulle erityisesti huolta ravinteiden valumisesta sen kautta mereen.
Itämeren, erityisesti Saaristomeren, suojelu on minulle yksi erittäin tärkeä teema kansanedustajana. Olen jo pidempään ollut mukana Eduskunnan Saaristomeriryhmässä, joka tekee yhteistyötä yli puoluerajojen Saaristomeren tilanteen parantamiseksi. Tällä eduskuntakaudella olen saanut kunnian toimia ryhmän puheenjohtajana ja olen mukana myös Saaristomerityön seurantaryhmissä.
Saaristomeri on yksi maailman laajimmista ja monimuotoisimmista saaristoalueista. Sen monimuotoinen meriluonto, matalat vedet, rehevät lahdet ja karut ulkosaariston kalliorannat luovat arvokkaan ekosysteemin, joka ylläpitää meren ravintoverkkoa ja kalakantoja. Saaristomeri on itsessään arvokas niin ekologisesti kuin myös kulttuurisesti. Saaristomeren arvokas kulttuuriympäristö ja kaunis luonto ovat tärkeitä meille Varsinais-Suomessa.
Saaristomeren tilanne on valitettavasti yhä erittäin huolestuttava ja muutos on ollut hyvin hidasta. Saaristomeri on Suomen ainoa rannikkoalue, jonka tila ei ole lähtenyt parantumaan, vaikka pieniä viitteitä edistyksestä on havaittu. Monista toimenpiteistä huolimatta valuu Saaristomereen edelleen enemmän ravinteita kuin meri pystyy niitä poistamaan. Näin ollen rehevöityminen, joka on Saaristomeren ja Mynälahden vakavin ongelma, pysyy yllä. Mynälahden valuma-alueella tehtävä työ on tässä keskeisessä asemassa.
Tämän takia on tärkeää, että teemme pitkäjänteistä politiikkaa mahdollisimman laajassa yhteistyössä vaikuttavien keinojen, kuten kipsikäsittelyn ja ravinteiden kierron, kehittämiseksi ja saamiseksi käyttöön koko alueella. Toimenpiteissä tuleekin kiinnittää entistä enemmän juuri vaikuttavuuteen, jossa VTV:n raportin mukaan on ollut haasteista.
VTV:n tarkastuskertomus, johon yllä viitataan: https://www.vtv.fi/julkaisut/vesien-ja-merenhoidon-ohjaus-rahoitus-ja-tuloksellisuus-maatalouden-ravinnekuormituksen-vahentaminen/
Eeva-Johanna Eloranta
Kansanedustaja
Ritva Kike Elomaa - Kansanedustaja
Merimetsot ovat vakava ongelma suomalaiselle saaristoluonnolle. Mynälahdellakin tämä näkyy konkreettisesti. Teillä on hyviä ehdotuksia, jotka täytyy saada asianomaisille päättäjille tiedoksi. Hyväkin hanke todennäköisesti siirtyy valitettavasti taloustilanteen takia tulevaisuuteen. Ensi vuoden budjetissa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalasta ei leikata, koska huoltovarmuuden tarpeet ja elinkeinon tärkeys tunnistetaan. EU-lainsäädäntö valitettavasti myös sitoo käsiämme merimetsojen suhteen, mutta työ jatkuu ja edistystä tapahtuu pienin askelin. Ympäristöasiat, kuten Saaristomeren tila ovat nousseet vahvemmin esille, joten nyt on hyvä hetki saada myös tälle toimenpide-ehdotukselle sen ansaitsemaa kannatusta ja näkyvyyttä.
Ritva Kike Elomaa
Kansanedustaja
Saara-Sofia Sirén - Kansanedustaja
Yhteistyöllä kohti puhtaampaa Mynälahtea ja Saaristomerta
Toisin kuin monilla muilla Saaristomeren alueilla, joissa vedenlaatu on 2000-luvulla pysynyt melko vakaana tai paikoin jopa parantunut, Mynälahdella tila on valitettavasti mennyt edelleen huonompaan suuntaan. Mynälahti on matala ja sen valuma-alue on suhteessa suuri, mikä tekee siitä herkkää mereämmekin herkemmän ravinnekuormitukselle. Siksi on hienoa nähdä, että Mynälahtiyhdistys ja Turun ammattikorkeakoulu rakentavat konkreettista yhteistyötä Mynälahden hyväksi. Pitkäjänteisellä työllä on mahdollista turvata alueen monimuotoisuus sekä virkistysmahdollisuudet myös tuleville sukupolville.
Mynälahti ja sen valuma-alue liittyvät laajemmin Saaristomeren hyvinvointiin. Mynälahden ympäristöyhteistyö -hanke on erinomainen esimerkki siitä, mitä Saaristomeri tarvitsee: sitoutunutta ja pitkäjänteistä työtä, jota tehdään määrätietoisesti kohti yhteisiä tavoitteita. Vain yhteistyöllä voimme pysäyttää Mynälahden heikentyvän kehityksen ja turvata koko Saaristomeren tulevaisuuden. Keskeistä on vähentää ravinnekuormitusta, mutta potentiaalia on myös ravinteiden poistamisessa merestä esimerkiksi oikea-aikaisella järviruovikon niitolla.
Saaristomeren suojelu on ollut yksi keskeisistä syistä, miksi lähdin politiikkaan. Olen saanut olla mukana ajamassa ratkaisuja yli 15 vuoden ajan niin paikallisesti Turussa, Varsinais-Suomen liitossa, eduskunnassa kuin kansainvälisissäkin rooleissa. Matkan varrella olen ollut perustamassa eduskunnan Saaristomeriryhmää, toiminut HELCOMin tarkkailijana ja Itämeren parlamentaarikkokonferenssissa rehevöitymisraportoijana sekä saanut Itämerisäätiön Lasse Wiklöf -palkinnon työstäni Saaristomeren puolesta.
Tärkein oppini vuosien varrelta on juurikin se, että tuloksia saadaan aikaan ainostaan vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä. Vesistöjen parempi tila ei ratkea yhden hallituskauden aikana, joten pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä tarvitaan yli vaalikausien.
Nykyinen hallitus on jatkanut viime kaudella alkanutta Saaristomeriohjelmaa ja konkreettisia päätöksiä on jo nähty. Hallitusneuvotteluissa minulla oli kunnia johtaa ympäristöjaostoa. Olen ylpeä siitä, että ensimmäistä kertaa ikinä Saaristomerellä on oma osionsa hallitusohjelmassa. Vahvojen kirjausten ansiosta on päätetty muun muassa ravinnekierron edistämisestä, peltomaan rakenteen parantamisesta ja vesistöjä suojelevista toimista, kuten lumenkaadon kieltämisestä mereen ja jätevesien purun rajoittamisesta aluksilta. Nämä päätökset ovat jo osin astuneet voimaan ja tuovat konkreettisia tuloksia vesistöjen suojelussa. Lisää työtä kuitenkin tarvitaan.
Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja
Toni Forsblom - Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Kohti puhtaampaa Mynälahtea ja saaristomerta
Mynälahti ja sen valuma-alue vaikuttavat osaltaan myös Naantalin kunnan alueella olevan merialueen tilaan tuoden sinne mm. ravinteita.
Minä ja Naantalin kaupunki kokee tärkeänä Saaristomeren tilan parantamisen konkreettisin keinoin ja tähän liittyen kaupunginhallitus onkin lisännyt vuosittain merkittävän summan kaupungin talousarvioon Saaristomeren tilaa parantaviin toimiin vuodesta 2022 alkaen. Olen ollut useassa tapaamisessa aiheeseen liittyen ja tuntuu, että kaikki ovat samalla asialla, ja tavoite on kirkas. Nyt olisi mielestäni siirtyä konkreettisiin keinoihin vesien tilan parantamiseksi.
Vesien tilalla on suoria vaikutuksia kuntalaisten ja vapaa-ajan asujien virkistäytymiseen ja Naantalin houkuttelevuuteen merellisenä matkailukohteena. Vesien hyvä tila vaikuttanee myös osaltaan kiinteistöjen arvoon. Näillä taas on suoria taloudellisia vaikutuksia myös kuntatalouteen. On tärkeää, että kaikki tekevät oman osuutensa ja kantavat vastuun omien tekemisten kautta, että vesistöjen tilanne paranee.
Naantali on toiminut viime vuosina esimerkkinä muille kunnille ja siten koen, että Naantalissa tehdyillä päätöksillä Saaristomereen liittyen on ollut vaikutusta kuntarajoja laajemminkin.
Terveisin, Toni Forsblom
Naantalin kaupunginhallituksen pj
Katriina Hiippavuori - Maskun kunnanhallituksen puheenjohtaja
Lapsuuden kesät Turun ja Uudenkaupungin saaristossa veneillessä palauttavat mieleeni veneemme ikkunassa komeilevat Pidä Saaristo siistinä -tarrat. Pikkutytön mieliin nuo värikkäät tarrat jättivät lähtemättömän vaikutuksen, vaikka niiden sanoma ei silloin vielä auennutkaan. Nyt tuntuu pöyristyttävältä, että silloin oli varsin normaalia tyhjentää veneen septitankki mereen samalla kun samppoot ja muut pesuaineet huuhdeltiin meri- tai järvivedessä. Mynälahti tuo mieleeni myös mieheni suvun kotiseudun Mynämäen Mietoisten Hiippavuoressa.
Minä uskon, että asioiden omakohtaisuus on aina toiminut moottorina edistää asioita ja muuttaa maailmaa. Politiikka on sekä päätöksiin, että asenteisiin vaikuttamista. Kun asenteemme muuttuvat, muuttuvat usein myös tekomme.
On olemassa pieniä ja suuria tekoja Saaristomeren ja Mynälahden tilan parantamiseksi. Jokainen kuntalainen voi olla heittämättä roskia ja olla pissaamatta mereen, lahjoittamalla vesiensuojeluun rahaa ja tyhjentämällä veneiden septitankit tyhjennysasemilla. Päättäjänä haluan tarkastella asioita myös laajemmasta tulokulmasta. Toisaalta minä myös uskon, että kannattava maatalous ja hyvinvoiva viljelijä jaksavat pitää huolta myös ympäristöstä.
Saaristomeri ja Mynälahden tilan parannus vaatii sekä valtakunnan tason että paikallistason toimia. Harva tietää, että Maskulla on noin 100 km rantaviivaa Saaristomereen. Tämä vaatii tiedon lisäämistä meillä Maskussakin. Maskun kunnan alueella on useampi valuma-alue, joten kuntien välistä yhteistyötä ei voi ohittaa.
Tulevissa hallitusneuvotteluissa on varmistettava mm. Saaristomeri -ohjelman vakiinnuttaminen ja rahoitus, ravinnekiertotuki ja ravinneomavaraisuus sekä nykyisten toimien jatkaminen. Käymäläjätevesien päästäminen Suomen aluevesillä on ollut kiellettyä 1.7.2025 alkaen. Työtä kansainvälisten sopimusten eteen on tehtävä.
Saaristomeri -kirjaus on ollut osana Maskun kunnan strategiaa vuodesta 2022. Me Maskussa visioimme nyt konkreettisia toimenpiteitä Mynälahden tilan parantamiseksi. Ilmasto- ja ympäristöstrategiamme on valmistelussa. Aiomme huomioida siinä jätevesien, maa- ja metsätalouden, hankintojen sekä kaavoituksen vaikutukset ravinneneutraalin kunnan rakentamisessa. Koska kaavoittajat ovat vuosien varrella vaihtuneet, valuma-ajattelu ei ole saanut sille kuuluvaa painoarvoa. Hulevesiratkaisut vaativat parannusta. Kehitämme yhteisiä hankkeita kunnan ja yksityisten toimijoiden välille.
Lisäksi Masku voi toimia viestijänä ja kokoajana, joka tuo yhteen asukkaat, viljelijät ja järjestöt. Haastavassa taloustilanteessa haluamme löytää budjetista myös panostuksia Saaristomeri- ja Itämerityölle.
Vesiensuojeluterveisin,
Katriina Hiippavuori
Maskun kunnanhallituksen puheenjohtaja
Yhdistykset
Elijärviyhdistys
Yhdessä Elijärven hyväksi – Elijärviyhdistys ry
Elijärvi-yhdistys on Yläneellä vuonna 1979 ranta-asukkaiden yhdessä perustama aatteellinen yhdistys.
Yhdistyksen sääntömääräisenä tarkoituksen on toimia Elijärven ranta-asukkaiden yhdyssiteenä niin kesäasukkaiden kuin paikallisten asukkaiden kesken, suojella Elijärveä ja sen rantoja saastumiselta, huolehtia ympäristönsuojelusta sekä työskennellä asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi. Yhdistyksessämme on 102 jäsentä.
Elijärven ekologinen tila luokitellaan hyväksi. Järvi kuuluu Laajoen vesistön latvavesiin. Elijärvestä lähtevä Merijoki laskee Lampsijärveen ja sieltä edelleen Laajokena Mynälahteen. Kaikki Elijärven vedenlaadun ylläpitämiseen tähtäävät toimenpiteet vaikuttavat suoraan koko Laajoen vesistöön ja edelleen Mynälahteen.
Elijärviyhdistys on koko historiansa aikana tehnyt itsenäisiä toimia ja osallistunut yhteisiin projekteihin järven vedenlaadun ja virkistyskäyttömahdollisuuksien ylläpitämiseksi. Lisäksi olemme yhdistyksenä antaneet esim. lausuntoja Elijärven ranta-alueiden rantakaavoihin. Viimeisimpänä toimena yhdistys on hakenut ja saanut Jokivarsikumppaneiden rahoitusta järven vesikasvillisuuden niittoon vuosiksi 2025, 2026 ja 2027 (Elijärven vesistön ja vesiympäristön tilaa edistävä sekä virkistysmahdollisuuksia lisäävä hanke 2025-2027. Hankenumero 306241).
Elijärviyhdistys ry
Yhdistyksen verkkosivut: https://www.elijarviyhdistys.net/
Livonsaaren kyläyhdistys
Livonsaaren kyläyhdistys vahvistaa paikallista yhteisöä, toimintaa sekä lisää alueen vetovoimaa
Kyläyhdistyksen tarkoituksena on livonsaarelaisten, sekä vakituisten että vapaa-ajan asukkaiden, hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja elinmahdollisuuksien kehittäminen. Yhdistys pyrkii lisäämään asukkaiden harrastus- ja kulttuuritoimintaa, yhteistyötä ja omatoimisuutta. Tavoitteena on myös asukkaitten yhteisten etujen valvominen ja alueen kehittäminen, mm. kunta-aloitteiden muodossa.
Kyläyhdistys välittää tietoa ja järjestää tilaisuuksia, joissa Mynälahden vesistön tilan kehityksestä kerrotaan yleisölle. Seuraamme tutkimustoiminnan tuloksia, osallistumme talkootyönä hankkeisiin, rakennamme yhteyksiä alueemme yrittäjiin, rantojen maanomistajiin sekä kylien vesialueiden osakaskuntiin tilanteen parantamiseksi.
Livonsaaren kyläyhdistys on osallistunut veden tilan parantamiseen tähtääviin
järviruokohankkeisiin. Vuonna 2022 yhdistys sai ELY-keskukselta rahoitusta Mynälahden vesistönkunnostuksen esiselvitykseen. Hankkeessa yhteistyötahoina olivat Turun ammattikorkeakoulu sekä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, joka laati Hepoluodon alueen vesiensuojelusuunnitelman. Hankkeen puitteissa järjestettiin koeleikkuu Vangenraumassa, johon kyläyhdistys osallistui. Leikattu ruoko työnnettiin rantaan, josta se myöhemmin kuljetettiin pois. Pieni koe-erä meni Naantaliin Industry Parkin (myöhemmin Turku Science Park) kokeiluun.
Vuonna 2023 kyläyhdistys pääsi myös osaksi Turun ammattikorkeakoulun hanketta
Järviruoko hyötykäyttöön. Sen puitteissa tehtiin vesileikkuutta Vangenrauman-Hepoluodon alueella sekä maaleikkuuta Toivasten rantalahdella. Vuonna 2023 Livonsaaren kyläyhdistys on ollut kumppanina mukana Ruovikkojen leikkuut Naantalin Livonsaaressa. Hanke päättyy syksyllä 2025. Sen puitteissa on leikattu ruokoa sekä maalta että mereltä. Vesileikkuukohteita ovat olleet Vangenrauman Hepoluodon alue sekä Isonperänlahti ja Vesalanranta. Maaleikkuita on tehty Kivenkarintiellä, Hepoluodossa sekä Paavasten-Vesalan rantaniityllä, joka kunnostettiin laiduntamista varten.
Hankkeen yhteydessä on järjestetty 3–4 tiedotustilaisuutta Livonsaaressa. Livonsaaren kyläyhdistyksen valitsema Livonsaaren neuvottelukunta on hoitanut yhteydenpidon Turun amk:n ja maanomistajien välillä. Toteutuneiden hankkeiden ytimenä on ollut tiedottaminen, alueen toimijoiden osallistaminen, veden virtaamisen edistäminen ja hyvin tärkeänä ravinteiden kierrättäminen Mynälahdesta hyötykäyttöön.
Livonsaaren kyläyhdistys osallistuu tulevaisuudessa sopiviin ympäristöhankkeisiin, jotka edistävät alueen luonnon hyvinvointia. Yhdistys jatkaa aktiivista tiedotusta ja kerää seurantatietoa ympäristön tilasta. Samalla kyläyhdistys kannustaa Livonsaaren asukkaita, mökkiläisiä ja yrittäjiä laajasti toimiin, joilla parannetaan erityisesti Mynälahden veden laatua.
Virve Myllymäki, Livonsaaren kyläyhdistys