Mynälahden vesien tila

Kuva: Janne Suomela

Mynälahti on syvälle sisämaahan ulottuva avoin ja matala merenlahti Saaristomerellä. Lahden perukka Mietoistenlahti on merkittävä lintuvesiensuojelukohde, jolla on huomattavat luontoarvot.

Rehevöityminen on Mynälahden suurin haaste

Mynälahden ja koko Saaristomeren vakavin ympäristöongelma on rehevöityminen. Rehevöityminen tarkoittaa veden perustuotannon kasvua, joka näkyy mm. leväkukintoina ja veden laadun heikkenemisenä. Taustalla on ravinteiden, erityisesti fosforin ja typen lisääntyminen vedessä.

Mynälahtea haastaa myös veden samentuminen. Veden samentumista aiheuttaa paitsi planktonlevien lisääntyminen, myös valuma-alueilta huuhtoutuva kiintoaines.

Rehevöitymisen lisäksi Mynälahden tilaan vaikuttavat:

vieraslajit

haitalliset aineet

roskaantuminen

vedenalainen melu

Laaja valuma-alue kuormittaa Mynälahtea

Mynälahti on avoin ja matala merenlahti, jonka syvyys on valtaosin alle 5 metriä. Vaikka Mynälahti on hyvin matala eikä siellä ole varsinaista hapettomuudesta johtuvaa sisäistä kuormitusta, mataluus aiheuttaa sen, että pohjaan painautuneet ravinteet nousevat herkästi takaisin vesipatsaaseen.

Mynälahden ekologinen tila on tällä hetkellä luokiteltu välttäväksi.

Lahteen laskee useita jokia: Mynäjoki, Laajoki ja Puttanjoki sekä rannikon pienempiä valuma-alueita. Näiden kautta Mynälahteen kulkeutuu merkittäviä määriä ravinteita, joista suurin osa on peräisin maataloudesta. Ekologisen tilan tavoitteena on vähintään hyvä tila. Mynälahdella ekologinen tila on kuitenkin tällä hetkellä välttävä.

Mynäjoki ja Laajoki tuovat määrällisesti eniten ravinnekuormitusta Mynälahteen. Suhteessa valuma-alueeseensa eniten kuormittaa kuitenkin Puttanjoki. Mynäjokeen laskevien jokien tila on pääosin tyydyttävä. Mynäjoen yläosa on poikkeus, ja sen tila on hyvä metsävaltaisen maankäytön johdosta.

Yllä olevassa kuvassa on esitetty valuma-alueelta peräisin olevat fosfori- ja typpikuormituksen lähteet.

Kokonaisuudessaan Mynälahden ravinnekuormitus muodostuu valuma -alueilta saapuvista ravinteista (suurimpana maatalous), meren omista ravinnevarastoista (sisäinen kuormitus) sekä ilman kautta tulevasta typpilaskeumasta.

Seurantatulokset: kehitystä ei tapahdu

Mynälahden tilaa on seurattu useiden vuosikymmenten ajan eri mittareilla, kuten typpi- ja fosforipitoisuuksilla, planktonlevien (a-klorofylli) määrällä ja näkösyvyydellä. Seurantatulokset osoittavat, että Mynälahdella tilanne on useassa näytteenottopisteessä heikentynyt.

Toisin kuin monilla muilla Saaristomeren alueilla, joissa vedenlaatu on 2000-luvulla pysynyt melko vakaana tai jopa parantunut, Mynälahdella tila on mennyt edelleen huonompaan suuntaan.

Alla olevassa kuvassa näkyy Saaristomeren ja sen valuma-alueen vesistöjen ekologinen tila kuvattuna kartalla.

Tarkemmat näytteenottopistekohtaiset parametrit sekä vuosittainen tulosten vaihtelu ovat nähtävillä Janne Suomelan esityksessä, joka on ladattavissa tämän artikkelin lopusta.

Koko meren tilaa parantamassa

Mynälahden kunnostus liittyy laajempaan vesien- ja merenhoitotyöhön, jonka pohjana on Euroopan unionin direktiivit. Vesienhoidon tavoitteena on jokien, järvien ja rannikkovesien vähintään hyvä ekologinen ja hyvä kemiallinen tila sekä pohjavesien hyvä määrällinen ja kemiallinen tila. Merenhoidon tavoitteena on puolestaan koko meriympäristön hyvä tila.

Meriympäristön tilaa arvioidaan 11 laadullisen kuvaajan avulla, kuten luonnon monimuotoisuus, vieraslajit, ravintoverkot, merenpohjan koskemattomuus ja roskaantuminen.

Ajantasainen tieto löytyy Suomen meriympäristön tila –raportista vuodelta 2024:

Verkkoversio

Raporttiversio

Mynälahden vesien tila on edelleen haasteellinen, mutta erilaiset vesiensuojelu- ja kunnostustoimet sekä valuma-alueella että itse lahdella luovat pohjaa parannukselle. Yhteistyö valuma-alueiden toimijoiden, kuntien ja ympäristöjärjestöjen kesken on avainasemassa, jotta voimme yhdessä edistää Mynälahden ja koko Saaristomeren vedenlaatua.

Pitkäjänteinen työ ja kestävät ratkaisut auttavat turvaamaan alueen luonnon monimuotoisuuden sekä virkistysmahdollisuudet tuleville sukupolville.

Tämä teksti on laadittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtavan asiantuntijan Janne Suomelan esityksen pohjalta.

Esitys oli mukana Mynälahtiyhdistyksen ympäristötietoportaalin avajaisissa huhtikuussa 2025.

Tilaisuuden esitysmateriaali (PowerPoint PDF) on ladattavissa oheisena liitteenä: Mynälahden tila esitys